Masennuksen syyt
Miksi masennun?
Alttius sairastua depressioon on kohtalaisen periytyvää. Alttiuteen vaikuttavat todennäköisesti geenit ja ympäristötekijät yhdessä. Uusi tutkimustieto viittaa siihen, että perintötekijät muuttuvat merkityksellisiksi vasta, kun ihminen altistuu stressaaville elämäntapahtumille. Niinpä suotuisissa elämän olosuhteissa jotkut selviävät sairastumatta, vaikka heillä olisikin perinnöllinen riski depressiolla. Toiset taas eivät sairastu vaikeissakaan elämän oloissa jos perinnölliset tekijät ovat suotuisia.
Aivot ja masennus – aivojen rakenne
Masennuspotilailla aivojen rakenne on yleensä normaali, mutta lieviä poikkeavuuksia voi esiintyä. Useimmin depressiossa todettu löydös on aivojen hippokampuksen tilavuuden pienentyminen etenkin vaikeita ja toistuvia masennuksia sairastaneilla. On ajateltu, että pitkään jatkunut stressi ja korkeat stressihormonipitoisuudet (kortisoli) voivat vaurioittaa hippokampusta. Depression hyvä hoito ja stressin välttäminen todennäköisesti suojaavat aivoja.

Terveen potilaan aivojen rakenne vs. masennuspotilas, jonka hippokampuksen tilavuus pienentynyt
Aivojen toiminta
Depressiossa aivokuoren aineenvaihdunta on vaimentunutta ja limbisen (tunne-elämä) järjestelmän aineenvaihdunta on vilkastunutta. Eli tunne-elämän kannalta keskeisten aivoalueiden kiihtynyt toiminta ei pysy sen säätelystä vastaavien aivoalueiden hallinnassa. Näissä toiminnallisissa muutoksissa esiintyy kuitenkin huomattavaa yksilöllistä vaihtelua. Todennäköisesti oleellisempaa kuin yksittäisten aivoalueiden toiminnan muutokset onkin näiden muodostaman verkoston sisäisten yhteyksien eheys sekä verkoston kokonaistila.
Aivojen muovautuvuus – depressio ja sen hoidon vaikutus aivojen hermoverkon toimintaan
Depression hermoverkkoteorian mukaan masennus syntyy, kun mielialan säätelyyn osallistuvat aivojen hermoverkot harvenevat ja lamaantuvat stressin seurauksena. Depressio aiheuttaa hermosolun kannalta tärkeiden hermokasvutekijöiden aktiivisuuden laskun, minkä seurauksena hermoverkon sairaustila syntyy. Normaalisti hermokasvutekijät ylläpitävät ja lisäävät hermosolujen välisiä yhteyksiä ja niiden syntymistä. Depressio vähentää hermokasvutekijöiden aktiivisuutta erityisesti aivojen hippokampuksessa, jolloin hermosolujen välinen viestintä heikkenee.
Masennuslääkkeet lisäävät hermokasvutekijöiden aktiivisuutta ja toipumisen ajatellaan tapahtuvan, kun harventuneet ja lamaantuneet hermoverkkojen solujen väliset yhteydet hoidon myötä lisääntyvät ja vahvistuvat. Masennuspotilailla on todettu alentuneita hermokasvutekijäpitoisuuksia, jotka masennuslääkehoidon aikana normalisoituvat. Hermoverkkoteoriaan liittyy vielä avoimia kysymyksiä, koska se perustuu pääosin koe-eläinmalleihin, ja suora todentaminen ihmisillä on vaikeaa.
Viitteet: Castren E. Duodecim 2009;125:1781-6 tai Nestler EJ et al. Neuron 2002,34(1):13-25