Psykoterapiasta

Psykoterapeuttisista hoidoista

”Klassisen määritelmän mukaan psykoterapialla tarkoitetaan vakiintuneisiin psykologisiin periaatteisiin perustuvien tekniikoiden informoitua ja suunnitelmallista soveltamista vuorovaikutuksessa sellaisten henkilöiden, psykoterapeuttien, kanssa, jotka ovat pätevöityneet koulutuksen ja kokemuksen avulla ymmärtämään näitä periaatteita.” Näin määrittelee psykoterapian Psykiatrian oppikirja (Duodecim, 2007). Psykoterapeutti on Suomessa nimikesuojattu ammattinimike, johon käyttöoikeuden myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Psykoterapeuttien toimintaa valvoo Lääninhallitus. Depression käypä hoito- suosituksen (Duodecim, 2009) mukaan masennustilojen hoidossa psykoterapioiden tavoitteena on saada aikaan toipuminen ja toimintakyvyn paraneminen vaikuttamalla masennusta ylläpitäviin mielikuviin, ajattelumalleihin, tunne-elämään, minäkäsitykseen ja toimintatapoihin.

Onko psykoterapia vaikuttavaa hoitoa?

Tutkimukset osoittavat kiistattomasti psykoterapian tuloksellisuuden masennuksen hoidossa. Psykoterapeuttisen hoidon tuloksellisuuteen vaikuttavat keskeisesti potilas ja terapeutti ja heidän välillään tapahtuva terapeuttinen vuorovaikutus- ja yhteistyösuhde. Voi ajatella, että psykoterapiassa esimerkiksi tunteiden säätelykykysi ja minäkäsityksesi muuttuu vuorovaikutuksessa tapahtuvan oppimisen kautta. Psykoterapialla voidaan vaikuttaa niin aivojen toimintaan kuin mahdollisesti rakenteeseenkin.

Miten pitkään psykoterapiaa tarvitaan?

Psykoterapia voi olla lyhyt- (alle 25 tapaamista) tai pitkäkestoista. Pitkäkestoisesta psykoterapiasta voi olla hyötyä etenkin, jos depression lisäksi ongelmana on persoonallisuuteen liittyvää herkkyyttä tai masennus on pitkäkestoista. Ennen psykoterapian aloitusta tarvitaan yleensä psykiatrian erikoislääkärin (psykiatrin) arvio. Tässä arviossa on tärkeää miettiä ja keskustella yhdessä lääkärin kanssa, onko lyhytkestoinen terapia riittävä apu vai voisitko hyötyä enemmän pitkäaikaisemmasta psykoterapiasta.

Joka tapauksessa lievän ja keskivaikean depression akuuttivaiheen hoidossa psykoterapia tehostaa lääkehoitoa ja voi yksinkin riittää hoidoksi. Seuraavista lyhytkestoisten terapioiden muodoista on käypä hoito-suosituksen (Duodecim, 2009) mukaan vaikuttavuusnäyttöä depression hoidossa.

Kognitiivinen psykoterapia

Kognitiivisessa lyhytterapiassa on tavoitteena depressiota aiheuttavien ja ylläpitävien asenne- ja käyttäytymismallien muuttuminen ja ongelmanratkaisukeinojen lisääntyminen. Terapian kesto on yleensä 10–20 käyntiä, ja tiheys on yksi kerta viikossa.

Interpersonaalinen terapia

Interpersonaalisen terapian tavoitteena on depressiota aiheuttavien ja ylläpitävien ihmissuhdeongelmien, rooliristiriitojen tai menetysten käsittely. Kesto on yleensä 12–16 käyntiä, ja tiheys on yksi käynti viikossa.

Lyhyt psykodynaaminen psykoterapia

Psykodynaaminen lyhytterapia on psykoanalyyttiseen teoriaan pohjaava, ajallisesti rajattu terapia (yleensä 16- 30 käyntiä), ja tiheys on 1-2 kertaa viikossa. Hoidossa terapeutti on aktiivinen ja terapian fokuksesta sovitaan hoidon alussa. Tavoitteena on depressiolle altistavien kehityksellisten ongelmien selvittely ja minuuden vahvistuminen.

Psykoterapioilla voidaan paitsi hoitaa akuuttia tilannetta myös ehkäistä depression uusiutumista ja muuttumista pitkäaikaiseksi. Lähinnä lievien masennustilojen hoidossa voidaan käyttää ongelmanratkaisuterapiaa, ratkaisu- ja voimavarakeskeistä terapiaa, tai nettiterapioita, joita on kehitteillä myös Suomessa.

Viitteet: Masennuksen käypä hoito 2009